LAURI LEPPÄNEN

Kuvanveistäjä, professori Lauri Leppänen 1895-1977

Huittisista maailmalle

Lauri Aukusti Leppänen syntyi 6.1.1895 Nanhian kylässä Huittisissa. Leppäsen eväät kuvanveistäjän ammattiin olivat hänen käsityöläistaustassaan. Kuten niin monen muunkin taiteilijan kohdalla taipumukset kuvan tekemiseen huomattiin varhain. Leppäsen isä Kustaa oli ammatiltaan puuseppä, sorvarimestari ja myöhemmin malliveistäjä. Lauri Leppäsen suvussa oli ollut mm. hopeaseppiä. Isän suku oli alkuaan Mörkien käsityöläissukua. Perheen nimi muutettiin vuonna 1884 Mörkistä Leppäseksi.

Leppäsen syntymäkoti, Ranta-Torpon talo sijaitsi Huittisten Nanhialla. Perheeseen syntyi kahdeksan poikaa, joista neljä varttui aikuisikään. Lauri Leppänen ehti käydä kansakoulua Huittisissa kunnes perhe 1.5.1908 muutti Helsinkiin. Muuton syynä oli työnhaku. Helsingissä olivat jo äidin veli ja vanhin pojista Kustaa. Myös isä Kustaa matkusti edeltä käsin pääkaupunkiin ja äiti tuli poikien kanssa perässä. 

Taideopinnot

Kustaa Leppänen, Laurin isä, toivoi pojastaan koristeveistäjää. Koristeveistäjän tavoitteet muuttuivat Lauri Leppäsen mukaan Akseli Gallen-Kallelan kehoituksesta kuvanveistoksi. Nuorella Leppäsellä oli myös onni saada opettajakseen Gunnar Finne, jonka apulaisena hän jonkin aikaa työskenteli.

Lauri Leppänen sai päästötodistuksen Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1914. Vuonna 1915 Leppänen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vapaussodan ja kadettikoulun jälkeen 1920-luvulla hän keskittyi kuvanveistoon.

Näyttelyt

Lauri Leppäsen teoksia oli ensi kerran esillä vuonna 1914 Suomen Taiteilijain näyttelyssä Helsingissä. Hän oli saanut näyttelyyn yhden työn, Herra E.F.:n muotokuvan. Näyttelytoimintaan tuli sotilasuran aiheuttama katkos aina 1920-luvun alkuun asti. Vuonna 1922 olivat jo arvostelijatkin huomanneet Leppäsen veistokset. 

Lauri Leppänen osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin aina 1960-luvun puoliväliin asti. Lisäksi hänen töitään oli esillä suomalaiseen taiteen näyttelyissä ulkomailla, esimerkiksi kahdesti Tukholmassa vuosina 1929 ja 1947 sekä Italiassa vuosina 1937 ja 1955. Leppäsen veistoksia nähtiin useaan otteeseen myös Suomen Kuvanveistäjäliiton näyttelyissä.

Yksityisnäyttelyt olivat Leppäsen kohdalla todella harvinaisia. Syksyllä 1941 Lauri Leppänen asetti kymmenkunta työtään esille Strindbergin Taidesalonkiin Helsinkiin yhdessä Ester Heleniuksen kanssa. Oman näyttelyn hän kokosi 60-vuotispäivänsä yhteyteen Galerie Finneen Helsinkiin.

Monumentteja ja julkisia veistoksia

Vuonna 1948 Lauri Leppänen voitti sekä ensimmäisen että toisen palkinnon Minna Canth patsaskilpailussa. Leppäsen ensipalkinnon mukainen Minna Canthin patsas paljastettiin Tampereen Hämeenpuistossa 26.9.1951. Veistoksen kipsinen ylävartalokuva on Lauri Leppäsen kokoelmassa Huittisissa.
   

Eino Leino -patsaskilpailu nosti Leppäsen vuonna 1951 otsikoihin ja veistoksesta tuli julkisuuden myötä hänen ehkä tunnetuin teoksensa. Eino Leinon patsas sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Esplanadin puistossa. Työn ja kulttuurin muistomerkki Henki ja aine paljastettiin Huittisten Kirkkopuistossa vuonna 1967.

Muotokuvia ja vapaita sommitelmia

Leppäsen tuotannon valtasivat 1920-luvun lopulla ekspressionistiset veistokset. Tähän kauteen kuuluu Kullervo -veistos, josta tuli Leppäsen pääteos. Kullervo oli Leppäselle myös läheinen teos. Kullervo valmistui vuonna 1928. Veistoksesta on pronssivalos Ateneumin taidemuseon kokoelmissa ja Huittisissa Keskuskoulun puistikossa.

Kuvanveistäjä Lauri Leppänen järjesti niukasti oman taiteensa katselmuksia elämänsä aikana, mutta teoskokoelmansa lahjoitusta Huittisten kunnalle vuonna 1966 Leppänen kutsui suurimmaksi omaksi näyttelykseen. Tämä kokoelma, joka koostui 71 työstä, on sijoitettu Huittisten museon tiloihin; vuonna 1902 rakennettuun kivimakasiiniin kirkon kupeeseen. Kokoelmaa on täydennetty myöhemmin usealla teoksella siten, että nykyisin teosten kokonaismäärä on 114.