Siirry sisältöön

Erasmus+ Mediterranean diet: Eat well, Live Well – Amy-opemme Portossa

27.7-2.8.2025 Välimeren ruokavalio

Illallisella alkuun

Kurssi alkoi sunnuntaina illallisella johon kokoonnuimme pikkuiseen Tashquiniaan. Meitä oli paikalla kolmisenkymmentä, sillä aloitusillallinen oli samaan aikaan muiden kurssien kanssa. Istahdin minulle osoitettuun pöytään ja vieressäni oli opettajia Kreikasta sekä Islannista, valitettavasti kaikki olivat osallistumassa muille kursseille. Hetken jo pähkäilin, että näinkö tämä meni, että istun tässä ihmisten kanssa, jotka eivät edes tule samalla kurssille – melkoinen ice breaker ja kurssin aloitus! Lopulta vastapäätäni istuutui Nora Unkarista, joka oli osallistamassa kanssani samalle kurssille. Noran kanssa löysimme heti juteltavaa ja jaoimme Erasmus-kokemuksiamme. Vieressäni olleet kreikkalaiset opettajat olivat kiinnostuneita työnvarjostusmahdollisuuksista Suomessa ja annoin omat yhteystietoni sekä kotikuntani lukion kv-koordinaattorin tiedot.

Itse illallinen oli mukava tapahtuma mutta kurssijärjestäjältä olisin toivonut vähän aktiivisempaa otetta, jotta paikalla olijat olisivat voineet tutustua paremmin toisiinsa. Sataopisto kuten myös minä olemme kiinnostuneita vaihtokohteista muissa aikuisoppilaitoksissa, joten tuona iltana olisi voinut luoda yhteyksiä jos olisimme tehneet jonkin yhteisen lyhyen esittelykierroksen. Illallisen aikana tutustui vain lähimpiin pöytäseuralaisiinsa. 

Välimeren ruokavalion terveyshyödyt

Tänään aloitimme tutustumisen Välimeren ruokavalioon. En lähtenyt kurssille tyhjin tiedoin sillä olin osallistunut aiemmin Välimeren ruokavaliota käsittelevälle kurssille jo aiemminkin. Tällä kurssilla opettajalla oli selvästi pedagogisempi ja asiantuntevampi ote, Marianna on koulutukseltaan ravitsemustieteilijä ja tästä tietämyksestä saimme nauttia. Ensimmäisenä varsinaisena kurssipäivänä tapasimme Social Hub -nimisessa hotelli/yhteisötilassa kokoushuoneessa ja vietimme päivän tutustuen Välimeren ruokavalion perusperiaatteisiin sekä tärkeimpiin raaka-aineisiin.

Meitä oli yhteensä 14 opettajaa: minä Suomesta, kolme Saksasta, neljä Unkarista, kaksi Puolasta sekä Irlannista ja yhdet Kroatiasta ja Romaniasta. Vain minä sekä romanialainen Alexandra teimme työtä ravitsemuksen parissa, muut olivat peruskoulun, lukion tai ammattikoulun eri aineiden opettajia. 

Tiesin Välimeren ruokavaliosta paljon ennalta, kuten esimerkiksi sen olevan terveellinen ja pitkän iän salaisuus. Vuosi aiemmin vastaava kurssi keskittyi enemmän ruoan alkuperään, tällä kurssilla keskityimme Välimeren ruokavalion ravitsemuksellisuuteen sekä ruoan muihin hyvinvointivaikutuksiin. Opin että Välimeren ruokavalio ei ole vain ruokavalio vaan se on enemmänkin elämäntapa, joka aiemmin Välimerta ympäröivissä maissa omaksuttiin jo syntymästä. Viime vuosikymmenten muutokset yhteiskunnassa myös näissä perinteisissä Välimeren ruokavalion maissa (Italia, Espanja, Kreikka jne) ovat johtaneet sielläkin länsimaisen ruokavalion nousuun ja se ei ole hyvä asia. Välimeren ruokavaliolla on tutkitusti yhteys pitkään ikään ja sydän- ja verisuonitautien matalaan esiintyvyyteen väestössä, kun taas länsimainen ruokailu nostaa merkittävästi riskiä näihin sairauksiin.

Opimme päivän aikana Välimeren ruokavalion peruskulmakivet sekä tärkeät raaka-aineet. Välimeren ruokavalio perustuu kasviksien runsaaseen ja monipuoliseen käyttöön, proteiinilähteenä palkokasvit, mutta myös mereneläviä sekä lihaa käytetään, maitotuotteita käytetään ja viini kuuluu aterioille ruokajuomana kohtuudella, Välimeren ruokavaliossa rasvana on oliiviöljy sekä rasvoja saadaan myös pähkinöistä. Ruokavalion kulmakiviä ovat kuitenkin myös raaka-aineiden sesonkiajattelu sekä yhdessä syöminen.

Saimme ensimmäisenä päivänä myös tehtävän suunnitella aterian. Meidät jaettiin ryhmiin ja jokainen ryhmä suunnitteli yhden ruoan ateriakokonaisuuteen. Meidän ryhmämme suunnitteli pääruoan. Osa ryhmistä käytti valmiita reseptejä, mutta me suunnittelimme ruoan Välimeren ruokavalion hengessä alusta alkaen. Ohessa ruokaamme kasviskanapata liittyvä ostoslista.

Soveltaminen käytäntöön

Tiistaiaamuna tapasimme Porton Mercado Bolhãolla. Mercado Bolhão on katettu ruokatori. Opettaja oli valmistanut meille tehtävän, jonka suoritimme ruokatorilla ryhmissä. Tehtävänämme oli haastatella myyjiä ja selvittää sesongissa olevia raaka-aineita, suosittuja yrttejä ja niiden käyttöä sekä tiedustella miten tori on vuosien saatossa muuttunut. Olikin todella mielenkiintoista kuulla että peruskorjauksen myötä oli tori siistiytynyt sekä tullut ilmavammaksi, samalla oli kuitenkin menetetty aiemmin ollut yhteishenki ja toisten auttaminen. Opimme myös tunnistamaan uuden kasvin XoXo, se vertautuu perunaan käytöllisesti mutta on kasvi, joten ei sisällä juuri lainkaan hiilihydraatteja.

Tehtävän jälkeen jatkoimme keittiölle, joka sijaitsee sisustusliikkeen takaosassa. Paikka itsessään oli kiehtova kivilattioineen sekä lattiassa kulkevine raiteineen, tila olikin aiemmin ollut metallipaja jossa oli taottu esimerkiksi rautaportteja ja raiteita pitkin malmi oli kuljetettu liikkeen takaosaan.

Keittiöllä aloitimme päivän menun valmistamisen jakautuen taas pienryhmiin, joista jokainen otti aterian yhden ruoan tehtäväkseen. Itse kuuluin tällä kertaa ryhmään, joka teki salaatin. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja siinä samalla tulee helposti keskustelua ruoasta sekä tietysti tutustuttua toisiin. Kun ruoat olivat valmiita, söimme suuren pöydän ääressä yhdessä kuten Välimerellä on tapana. Yhdessä syödessä ruoan sosiaalinen merkitys tulee vahvasti esiin, minkä toivoisin tulevan myös täällä Pohjois-Euroopassa takaisin muotiin.

Omien ateriasuunnitelmien valmistus

Kurssin neljäntenä päivänä toteutimme menun, jonka olimme yhdessä tehneet maanantaina. Opettaja oli hankkinut raaka-aineet valmiiksi ja jakauduimme maanantaisiin ryhmiimme. Minä olin samassa ryhmässä kroatialaisen alakoulun opettajan Marinan sekä romanialaisen yliopisto-opettajan kanssa. Valmistimme suunnitelmamme mukaan sitruunamarinoitua paahdettua kanaa sekä kasvispataa. Kaikki sujui odotetusti ja padastamme pidettiin, opimme kuitenkin että perunat olisi kannattanut kypsentää erikseen – tomaattikastikkeessa ne eivät tahdo kypsyä.

Kurssipäivä oli jälleen mukava ja opettajalta saimme kotitehtäväksi tehdä oliivipuuharjoituksen, joka piti palauttaa seuraavana päivänä. Oliivipuuharjoituksessa mietimme mitä olemme oppineet, mitä tietoja haluamme vielä lisätä ja miten hyödynnämme opittua omille opiskelijoillemme.

Välimerellinen brunssi

Kurssin viimeiselle varsinaiselle kokkailupäivälle opettaja oli suunnitellut valmistettavaksi Välimerellisen brunssin. Yhyttäydyin uusien tuttavuuksien kanssa samaan ryhmään ja kokkailin Espanjan Andaluciasta kotoisin olevaa kylmää tomaattikeittoa eli Gaspazhoa. Tomaattikeiton valmistus sujui iloisissa tunnelmissa saumattomalla yhteistyöllä saksalaisen sekä kahden puolalaisen opettajan kanssa.

Opettaja Marianna otti meistä jokaisen erikseen palautepalaveriin, jossa kävimme läpi oliivipuutehtävän. Itse haluaisin korostaa opiskelijoilleni vieläkin enemmän sitä, että ruoka on myös osa kulttuuria, tukea heitä kasvisten lisäämisessä ruokavalioonsa, sekä ruoan sosiaalista puolta.

Yhteenveto – Mitä opin

Viimeisenä päivänä kokoonnuimme jälleen kokoustilaan, jossa kävimme vielä läpi Välimeren ruokavalion asioita sekä miten voimme jatkossa ottaa harjoituksia opiskelijoiden kanssa näistä asioista – tämä tietysti koskee enemmän yleissivistävää opetusta. Perjantaina jaettiin myös kurssitodistukset ja fiilistelimme viikkoa mm. muutamien kurssilaisten lauluesityksin sekä tekemällä posterit viikon hyvistä hetkistä.

Kurssiviikolla opin, että Välimeren ruokavalio on enemmän kuin pelkkä ruokavalio – se on kokonaisvaltainen lähestymistapa ruokaan, hyvinvointiin ja elämäntapaan. Se kannustaa syömään puhdasta, tuoretta ja ravinteikasta ruokaa, nauttimaan aterioista rauhassa ja pitämään huolta itsestä ja muista. Olen motivoitunut jatkamaan aiheen tutkimista ja kokeilemaan lisää reseptejä käytännössä. Tärkeänä muistutuksena ja oppimisena on myös se, että jäänmurtamis- eli tutustumisleikit ovat tärkeitä ja opettajan tulisi rohkaista kurssilaisia toimimaan erilaisissa ryhmissä. Opettajat ovat varmasti oppijoina haasteellisia: mennään kaverin viereen istumaan ja tehdään ryhmätyöt omanmaalaisten kanssa – tässä ei kuitenkaan kenenkään sopisi unohtaa Erasmus+ ohjelman yhteä keskeistä tavoitetta, joka on eurooppalaisten opettajien verkostoituminen! Itse rohkeasti menemällä muiden tykö tämä onnistuu, muuten voi jäädä tuttavuudet vähiin.

Jälleen kerran tälläkin Porton viikolla oli tärkeässä osassa omat retkeni ja vierailuni, joita järjestin vapaa-ajalle. Kävin retkellä Douro-joen laaksossa, joka on viinialueena ja -maisemana Unescon maailmanperintölistalla. Tällä retkellä tutustui kahteen viinitilaan sekä oliiviöljypuristamoon ja kävelimpä myös kappaleen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreittiä.

Portugalilaisten viinien pariin syvennyin paremmin Viinibaarin tastingissa, missä vetäjä Diego taitavasti johdatteli minut ja muut osallistujat läpi 8 viinialueen, viinialueita on yhteensä 14.

Tutustuin WOW-keskukseen kahtena päivänä. WOW eli World of Wine on upea museokokonaisuus joka on rakennettu vanhoihin portviini varastoihin. Museoita oli kuusi, seitsemäs on rakenteilla, joista jokaiseen tutustuin. Museot veivät halki Douron alueen, viinin viljelyn, korkkien tuotannon, juomalasien vuosituhansien läpi, roseviinien sekä suklaan saloihin. Kerrassaan upea ja aistillinen elämys koko museokompleksi.

Erasmusliikkuvuus viikosta saa lisää irti kun itse omalla aktiivisuudella hakee näitä opetusalaansa soveltuvia vierailukohteita. Toki tutustuin myös useaan perinteisempään turistinähtävyyteen ja paikalliseen ruokaan muutamissa ravintoloissa.

Kiitos Sataopisto tästä mahdolllisuudesta!