Tilinpäätös

Kaupungin vuoden 2025 tulos oli huomattavasti odotuksia parempi, vaikka jäikin vajaa puoli miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin taseen ylijäämä heikkeni vain hieman, ollen edelleen noin 12,3 miljoonaa euroa.

Verotulokehitys oli kokonaisuutena yhteisö- ja kaivosverotuotosta johtuen hieman ennustetta parempi. Tuloverojen kehitys oli selvästi palkkakehitystä matalampi. Muissa tuotoissa yllätti maahanmuuttokorvausten suuruus, joskin vaikutus jäänee tilapäiseksi. Kaikki toimialat pysyivät kokonaisuutena budjetissa tai alittivat budjettinsa.

Vuonna 2025 on toteutettu valtuuston hyväksymää talouden tasapainotussuunnitelmaa, mutta rahoitukseen ja tehtäviin liittyvien toimintaympäristömuutosten jatkuessa edelleen epävarmoina, näyttää siltä, että tehdyt linjaukset eivät välttämättä riitä. Uuden valtuustokauden päättäjät ovat halunneet tarkastella edellisen valtuuston päätöksiä ja linjauksia uudelleen, ja vuoden 2025 lopussa päätettiinkin perustaa poliittinen ohjausryhmä talouden tasapainotussuunnitelmaa tarkastamaan.

Hyvinvointialuemuutoksesta johtuva sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittäminen toteutettiin Huittisissa lainmukaisessa aikataulussa, mikä tavoite ei valtakunnallisesti ole toteutunut.

Prosessi oli poikkeuksellisen työläs ja eriävät laintulkinnat sekä kiinteistöjen vuokrasopimuksiin liittyvät neuvottelut veivät resursseja erityisesti teknisen ja kuntajohtamisen toimialoilla. Asiassa käytiin

myös tilahallintaa koskevat YT-neuvottelut. Kiinteistöt siirrettiin kaupungin 100% omistamaan yhtiöön Huittisten Kaupunkiasunnoille.

Vuosi 2025 oli ensimmäinen Etelä-Satakunnan työllisyysalueen toimintavuosi. Työllisyystilanne on ollut huomattavan heikko ja toisaalta lainsäädäntö ja ohjaus on ollut muutoksessa, joten toiminnan onnistumista tai taloutta ei voida suoraan verrata aiempaan tilanteeseen. Kuitenkin palveluiden siirto ja

lähipalveluiden vahvistaminen on alueella onnistunut hyvin. Talousarvio alittui osin siitä syystä, ettei valtion aiempia määrärahasidontoja pystytty täysimääräisesti ennakoimaan ja mm. koulutushankinnoissa on ollut katkoksia.

Etelä-Satakunnan yhteistyö on odotetusti tiivistynyt uudistuksen myötä. Rauman seutuhallituksessa on keskusteltu myös mm. jätehuollon yhteistyöstä, edunvalvonnallisista asioista sekä alueen elinkeinoelämän kehittämisestä ja sitä palvelevasta koulutuksesta. Seudun kunnat myönsivät käynnistämisrahoitusta Helsingin yliopistolle uuden luonnonvara-alan maisteriohjelman toteuttamiseen, joka tuo yliopistokoulutukselle harvinaisempia kenttäjaksoja Satakuntaan. Koko seutukunnalle keskeinen väylä VT 12 saa E16-tie statuksen. Huittisten kohdalla erityisesti raskaan liikenteen määrä on kasvanut ja tien

turvallisuudessa on ongelmia. Uusi status mahdollistaa paremmin tien kehittämisrahoituksen, mutta

lienee silti valtion yleisen tierahoituksen riittämättömyyden takia usean vuoden päässä toteutuksesta.

Kuntayhteistyötä myös purettiin viime vuoden aikana, kun Harjavallan kaupunki irtisanoi museon sopimuksen. Huittinen päätti hakea omaa valtionosuusmuseota, mistä tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriöön  useita selvityksiä. Valtionosuusmuseo varmistui aivan vuoden lopussa, mikä antaa mahdolli-

suuksia toiminnan kehittämiselle ja paremmalla nivomiselle osaksi koko kaupungin hyvinvointi- ja kulttuurityötä.

Elinvoiman kehittämiseksi otettiin uusi iso askel, kun elokuussa hyväksyttiin Invest-in selvitys. Kaupungin kiinnostavat yritys- ja teollisuustontit on käytännössä myyty, eikä kaupunki omista soveltuvaa maata uutta kaavoitusta varten. Invest-in toimeenpanon kautta odotetaan toteutuvaksi ainakin yhtä

uutta yritysaluetta valtuustokauden aikana. Invest-in suunnitelma olikin yksi keskeinen

taustadokumentti, kun kaupungin uutta strategiaa on valmisteltu syksyn 2025 aikana. Strategian hyväksyminen jäi suunnitellusti vuoden 2026 alkuun. Syksyllä toteutettiin sekä valtuuston työpajoja että monipuolista muiden ryhmien osallistamista. 

Uuden valtuustokauden käynnistyminen on tarkoittanut myös tavallista enemmän päättäjien kokouksia ja koulutuksia.

Kaupungissa on kiinnitetty erityistä huomiota sekä luottamushenkilöiden että vastuualuepäälliköiden

hankintakoulutukseen. Hankinnat aiheuttavat aika ajoin ongelmia ja hidastavat myös investointien toteuttamista, joten kaupunki haluaa määrätietoisesti kehittää osaamistaan edelleen. Huittisten kaupungille myönnettiinkin osana valtakunnallista Hankinta Suomi-ohjelmaa Vuoden hankintayksikkö 2025-palkinto, joka myönnetään hankintayksikölle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt yri-

tysystävällisyyttä, reilua kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankinnoissa.

Investointitaso jäi suunniteltua matalammaksi, 2,5 miljoonaan euroon. Isoimmat investoinnit olivat Torkinkadun, Takkulantien ja Keskusurheilukentän saneeraukset.

Kaupungin vuosikate oli 4,1 ja poistot 4,6 miljoonaa. Toimintatuotot olivat runsas 10 miljoonaa euroa ja kulut 35,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 Huittisten verotulot olivat 22 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia maksettiin 8,2 miljoonaa euroa, luku oli edellisvuonna 8,1, joten kun huomioi kokonaan uuden työllisyyspalvelutehtävän ja siihen liittyvät maksuosuudet, valtionosuuspudotus oli jälleen merkittävä.

Talouden ja rahoituksen näkymistä huolimatta kaupungin väestökehitys ja yritysperustannan aktiivisuus ilahdutti. Kaupunkiin syntyi 62 lasta, mikä on palveluverkkouudistuksissa ennakoitu taso. Nettomaahanmuutto ja maan sisäinen nettomuutto kompensoivat luonnollista väestömuutosta hyvin. Asu-

kasmäärä vuoden lopussa oli 9545. Uusia yrityksiä perustettiin 79 ja koko yrityskanta kaupungin kokoon nähden vahva, 1101 yritystä.

Tästä on hyvä jatkaa kaupungin kehittämistä ja kuntalaisten arjen palveluiden tuottamista yhdessä osaavan henkilöstön ja yhteistyökumppanien kanssa.

Viveka Lanne

kaupunginjohtaja

Kaupunki teki vuodelta 2024 käytännössä nollatuloksen, tulos oli 289 euroa.  Tulos oli selvästi odotettua parempi, sillä useammaksi vuodeksi ennustetun talouden alijäämäkehityksen odotettiin alkavan vuodesta 2024. Kaupungin taseen ylijäämä näin ollen säilyi 12,8 miljoonassa eurossa.

Kunnallisverotuotot olivat veroennustetta merkittävästi korkeammat, kun taas yhteisövero jäi alle budjetoidun. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien tarkastukset kasvattivat valtionosuustuloja budjetoidusta, vaikka viime vuoteen nähden kokonaisvähennys olikin suuri. Budjetoitua enemmän saatiin myös avustus- ja hanketuottoja, sekä maksu- ja myyntituottoja. Kaikki toimialat pysyivät kokonaisuutena budjetissa tai alittivat budjettinsa.

Vuonna 2024 tehtiin talouden tasapainotussuunnitelmaa, jonka toimet osaltaan ovat vaikuttaneet jo viime vuonna. Tasapainotussuunnitelma kosketti kaikkia toimialoja ja siinä käytiin läpi erityisesti sellaisia tehtäviä, toimintoja ja avustuksia, joita laki ei tarkasti määrittele tai jotka ovat kokonaan lakisääteisiä. Poliittisesti ei ollut tahtotilaa kuitenkaan lähteä karsimaan näistä palveluista merkittävästi, mutta pieniä toiminnallisia leikkauksia ja muutoksia on toteutettu kustannusten hillitsemiseksi, esimerkkinä tietohallinto ja alueiden hoito.  Samassa yhteydessä käytiin myös yleiset tasapainotussuunnitelmaan liittyvät yhteistoimintaneuvottelut.

Keväällä 2024 kaupungissa päätettiin tulevaisuuden alakouluverkosta. Lasten määrän merkittävä väheneminen vähentää myös opetusryhmien ja tilojen tarvetta vuoteen 2030 mennessä runsaasti. Lasten määrän väheneminen vähentää suoraan myös kaupungin valtionosuuksia. Huittisissa on vuonna 2030 kaksi alakoulua, Lauttakylässä ja Sallilassa. Päätös kouluverkosta mahdollistaa ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja antaa osaltaan raamit tulevaisuuden tilaratkaisuille.

Etelä-Satakunnan työllisyysaluetta valmisteltiin yhteistyössä alueen kuntien ja valtionhallinnon kanssa tavoitteena liittää työllistämispalvelut tiiviisti kuntien elinvoiman vahvistamiseen. Muutosvuonna valtio teki useita lainsäädännöllisiä ja tukiin ja rahoitukseen liittyviä ratkaisuja, joten lopulta työvoimapalvelut eivät siirtyneet kuntiin niin, että toiminnan onnistumista tai taloutta pystyttäisiin vertaamaan aiempaan tilanteeseen.

Huittinen teki kauaskantoisen aluekehitysratkaisun valitessaan yhteistyösuunnaksi Etelä-Satakunnan. Seudullisesti yhteistyö Etelä-Satakunnan alueella on käynnistynyt hyvin, ja yhteistyöllä on mahdollisuudet syventyä, laajentua ja vahvistua entisestään.

Kiinteistöjen osalta ei päästy eteenpäin niin hyvin kuin oli suunniteltu. Kaupungin ja hyvinvointialueen väliset uudet vuokrasopimukset olivat vuodenvaihteessa edelleen valmistelussa, eikä yhtiöittämisen pohjaksi vaadittavia lopullisia laskelmia ja päätöksiä ole voitu tehdä. Kiinteistöt, joille pidempiaikainen vuokrasopimus laaditaan, on suunniteltu siirrettäväksi olemassa olevaan kaupungin yhtiöön, Huittisten kaupunkiasuntoihin. Hyvinvointialueen tilojen käyttö vaikuttaa kaupungin omaan tilasuunnitteluun.

Uusi koulu valmistui ja otettiin käyttöön helmikuussa. Kuntatekniikassa isoimmat investoinnit olivat Särkimyskosken silta ja Torkinkadun saneeraus. Vesihuollon suurin satsaus tehtiin Pappilanniemeen. Investointien yhteissumma vuonna 2024 oli 5,5 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2024 jää mieleen myös poikkeuksellinen tulva marraskuussa. Erityisesti Loimijoen tulviminen aiheutti kriittisen vaaratilanteen Huittisten keskustan tuntumassa. Pelastuslaitos ja kaupungin tekninen toimiala teki töitä ympärivuorokautisesti, jotta evakuointeihin ei jouduttu. Lopulta tulvasta selvittiin suhteellisen vähin vaurioin ja kustannuksin.

Kaupungin vuosikate oli 4,7 miljoonaa, samoin poistot. Toimintatuotot olivat runsas 9,4 miljoonaa euroa ja kulut hieman alle 33,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 Huittisten verotulot olivat 21,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia maksettiin 8,1 miljoonaa euroa. Luvut ovat selvästi vuotta 2023 heikommat, mikä johtuu erityisesti valtionosuuksien isosta pudotuksesta. Talousarvioon nähden tulos oli kuitenkin erinomainen, ja taseen säilynyt ylijäämä parantaa tulevien vuosien mahdollisuuksia selvitä kiinteistöjärjestelyistä ja lainsäädännön muutosvaikutuksista.

Viveka Lanne,
kaupunginjohtaja