Keramiikkaa kaikkialla! – Elinan ja Sannan job shadowing Portugalissa
Keramiikkaopemme Elina ja Sanna suuntasivat Erasmus+ Job shadowing -liikkuvuutensa Portugaliin 17.–22.5.2026. Tässä heidän kokemuksiaan tekstinä, kuvina ja videona!
PÄIVÄ 1, sunnuntai 17.5.
Lensimme Helsingistä suoraan Lissaboniin ja jatkoimme matkaa bussilla Caldas da Rainhaan, noin tunnin matkan päähän. Caldasin kaupunkialueella asuu hiukan yli 30 000 asukasta. Vuonna 2019 UNESCO lisäsi Caldasin Creative Cities -verkostoonsa, joka keskittyy käsityö- ja kansantaiteeseen. Caldas tunnetaan vahvasta keramiikkaperinteestä, joten se oli todella hyvä kohde matkallemme! Illalla majoituimme hotelliin keskelle kaupunkia.
PÄIVÄ 2, maanantai 18.5.
Aamulla kävelimme yhteistyökouluumme nimeltä Escola Superior de Artes e Design/ ESAD. Se on pääasiassa BA- ja MA-tasoista koulutusta antava oppilaitos. Meidät otti vastaan opettaja Fernando Carradas, joka esitteli meille koulun eri osastoja ja työpajoja aikaansa säästämättä.
Keramiikan ja lasin tuotesuunnittelun ensimmäisen vuoden oppilaiden töissä tuli näkyä oman alueen historia ja kulttuuri. Monet olivat käyttäneet työssä oman alueensa luonnonsavea. Työt veivät ajatuksen saven alkuperään ja sen ainutlaatuisuuteen. Suomessa luonnonsavi on aina punaista. Oppilaiden eri lämpötiloihin poltetuissa mallipaloissa kauniit sävyt vaihtelivat punaruskeista hiekan vaaleisiin.
Kipsi- ja uuniluokassa keramiikan polttoon ja lasinsulatukseen käytössä olevia uuneja oli useita. Oppilaat eivät itse polttaneet töitä, vaan tilassa oli ”uunimestari”. Haastavaa oli, että oppilaat saivat käyttää sekä matala- että korkeapolttoisia savia. Matalapolttoiset savet ovat edullisempia, mutta sen polttaminen liian korkeaan lämpötilaan voi tuhota uunin ja aiheuttaa tuhansien eurojen vahingot.
Kipsitilassa oli menossa ensimmäiset valut omaan muottiin ja lasinsulatusmuotin valmistus. Valuissa valmistui struktuurilaattoja. Opettajan kanssa keskustelimme turvallisesta työskentelytilasta. Samaan aikaan kun on hyvä huomioida tarkasti terveyskysymyksiä, nousee ilmiönä myös monenlaiset pelot ja aistiyliherkkyys. Opettaja toivoi myös, että oppilaat käyttäisivät omaa ilmaisuaan ja luovuuttaan, eivätkä olisi niin kiinni puhelimessa.
Koulu itsessään oli avara ja valoisa, kuin tyhjä paperi, jonka oppilaat täyttivät luovuudellaan. Muutamissa tilanteissa olisin itse toivonut hengityssuojien käyttöä ja parempaa ilmanvaihtoa, mutta kokonaisuutena tilat olivat isot ja toimintaan sopivat. Oppilaat olivat hajaantuneet eri tiloihin, käytäville ja auloihin, joka loi rennon ja innostavan tunnelman. Pajat olivat kaikkien oppilaiden käytössä ja läheisen keramiikkakoulun (CENCAL) kanssa järjestetään opetusjaksoja yhteistyössä.
Iltapäivän keramiikkakierroksella kävimme ensin Bordallo Pinhero:n myymälä-/ näyttelytilassa. Tuotteet ovat sekä käyttö- että koriste-esineitä, joiden naturalistinen muoto ja värit ovat suomalaiseen silmään melko hämmästyttäviä. Vihannesten ja hedelmien muotoiset astiat, joita koristavat varsinkin taide-esineissä sammakot, perhoset, käärmeet ja kukat.
Sattumalta löysimme pienen verstasputiikin, jossa nuori Margarida oli dreijaamassa. Hän oli valmistunut ESAD:sta ja halunnut jäädä Caldasiin keramiikkayhteisön vuoksi. Margaridan tyyli oli kiva kontrasti Bordallon tuotteille ja iloitsimme kohtaamisesta.
Ehdimme vielä muutamaan keramiikkalaattoja myyvään kauppaan. Eri tekniikoilla tehtyjä keramiikkalaattoja löytyi useiden talojen seinistä. Laattojen suunnittelu ja valmistustekniikat saivat meidät pohtimaan tekniikoiden hyödyntämistä myös itse. Kaikissa kohtaamisissa ihmiset olivat todella ystävällisiä ja jakoivat mielellään tietoaan ja osaamistaan.
PÄIVÄ 3, tiistai 19.5.
Tapasimme aamulla ESAD:ssa yhteyshenkilömme Carla Lobon, jonka kanssa olimme sopineet vaihtomme yksityiskohdista. Keskustelimme opettajuudesta ja alueen keramiikkayhteisöstä.. Oli hieno kuulla, että jo valmistuneet opiskelijat tulivat edelleen ongelmiensa kanssa opettajien luo ja toisaalta olivat käytettävissä tutoreina uusille oppilaille tarvittaessa.
Kävimme tervehtimässä myös Erasmus-vaihdoista vastaavaa Sandra Ferreiraa ja puhuimme mahdollisista tulevista yhteistyökuvioista.
Lounaan jälkeen kohteena oli Atelier-Museu Antonio Duarte, jossa näyttely Ceramics and women. Museon kaunis patsaspuutarha osoittautui antoisammaksi kuin näyttely itse.
Yksi matkan kiinnostavimmista hetkistä oli opastuskierros Bordallo Pinhero:n keramiikkatehtaalla. Oli upeaa nähdä käsityöhön ja pienteolliseen tuotantoon perustuvan keramiikkatehtaan koko tuotantokaari. Tehdas työllistää noin 350 työntekijää. Harmi kyllä, valokuvia emme saaneet tehdaskierroksella ottaa. Tehdas tuottaa sekä isompia käyttöesineiden sarjoja sekä uniikkeja pieniä eriä taide-esineitä tilauksesta. Tehdas oli siisti ja hyvin toimivan tuntuinen. Työntekijöiden työskentelyä oli hieno seurata eri työvaiheissa, jotka olivat itsellekin tuttuja. Vaikka tehtaan tuotteet on sarjaksi suunniteltu, pienistä erillisistä osista yhteen kootussa tai käsin maalatussa taide-esineessä näkyy silti jokaisen tekijän oma kädenjälki. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni, koska heillä on hallussaan vahva tietotaito ja uuden työntekijän kouluttaminen vie aikaa.
Illalla kävelimme vielä lähipuistossa olevaan Leopoldo de Almeida:n museoon, jossa esillä myös Bordallo Pinheron taidetta ja paljon veistoksia.
PÄIVÄ 4, keskiviikko 20.5.
Matkakohteidemme paikat täydensivät hienosti toinen toistaan! Aloitimme päivän tutustumalla Caldasin toiseen keramiikkakouluun nimeltä Professional Training Center for the Ceramic Industry/ CENCAL. Koulun tilat oli suunniteltu kuin pieneksi keramiikkatehtaaksi. Näin oppilaat pystyvät oppimaan kaikki keramiikan valmistustavat. Opetus kestää vuoden. Vaikka oppilaitos on aikanaan perustettu kouluttamaan työntekijöitä alueen moniin keramiikkatehtaisiin, monet haaveena oli perustaa oman yritys. Tehtaan linjalla perinteistä sarjaa valmistava työntekijä ja omaa tuotantoa vapaasti tekevä keraamikko, toimivat täysin eri maailmoissa. Kuulimme, että käsinmaalattuja laattoja valmistavan yrityksen on vaikea löytää maalaajia eläköityvien työntekijöiden tilalle, ja siksi yritys ei voi laajentua. Sitoutuneiden ja tarvittavaa luovuutta tai taitoa omaavien työntekijöiden löytäminen on vaikeaa.
Vierailu oli innostava. Saimme paljon tietoa paikallisesta keramiikasta, Bordallo Pinheron synnystä ja vinkkejä koristelutekniikoihin. Tänne olisi upeaa päästä vaikka päiväksi keramiikan pariin, jos ryhmämatka joskus järjestetään.
Saavuimme iltapäivällä ESAD:in auringossa paahtuneina. Koululla oli menossa keramiikan erikoispoltto ulkona puu-lämmitteisessä tiiliuunissa. Opettaja Vitor Reis kertoi meille monipuolisesti poltosta ja työstään. Tiilistä muurattu pieni uuni oli täytetty aamulla ja suuaukko muurattu umpeen tiilillä ja savimassalla. Polton tavoiteaika oli noin seitsemän tuntia. Uuni purettiin vasta seuraavana päivänä, joten näimme tuloksia vain hiukan sosiaalisen median kautta jälkeenpäin. Vitor oli tehnyt oppilaiden kanssa myös noin 50 cm korkeita savisia keramiikkauuneja, joissa voisi laittaa ruokaa tai polttaa keramiikkaa. Idea oli tosi innostava ja se jäi vahvasti mieleen.
PÄIVÄ 5, torstai 21.5.
Viimeisenä päivänä osallistuimme lasisuunnittelun tunnille ESAD:ssa. Opettaja piti teoriaopetusta portugaliksi, joten emme ymmärtäneet paljonkaan. Oppilaat olivat valmistaneet muotteja, joihin pulloista murskattu lasinsiru sulatetaan. Kohtaamiset opettajan ja oppilaiden kanssa olivat taas mukavia. Tapasimme vielä myös Carlan, saimme todistuksen ja toivottelimme jälleennäkemiset!
Koska iltapäivän tapaaminen koululla peruuntui, pääsimme lähtemään Lissaboniin aiemmin. Matkustimme bussilla ja metrolla Lissabonin keskustaan ja kävimme Hop On – Hop Off -bussilla kiertämässä kaupunkia saadaksemme pienen raapaisun Lissabonin tunnelmasta. Lopulta uupuneina pääsimme lentokenttähotelliin ja rauhoittumaan aikaista herätystä varten.
PÄIVÄ 6, perjantai 22.5.
Lento Madridiin lähti puoli seitsemältä aamulla. Lyhyt vaihto ja tyytyväinen Erasmus-reissaaja palasi Suomen kamaralle puoli neljän aikaan. Kiitos!
Reissun tavoitteet täyttyivät moninkertaisesti! Tapasimme hienoja ja avoimia kollegoja sekä mukavia oppilaita. Saimme uusia ideoita omaan työskentelyyn. Koimme yhteyttä tunnistaessamme toistemme haasteita ja kiinnostuksia, jotka monella tavalla olivat yhtenevät. Portugalin keramiikkakulttuuri oli kiehtovan erilaista ja ympäröi meidät totaalisesti. Matka oli täyttä keramiikkaa! Oli myös hienoa jakaa kaikkea koettua yhdessä kollegan kanssa ja näin koettu tuplaantui. Saimme ideoita toisiltamme suunnitellessamme, miten hyödyntää asioita omassa opetuksessamme.
Tästä pääset katsomaan vielä Elinan ja Sannan tunnelmia videon muodossa: