Kaavaprosessi
Kaavojen laatiminen perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun osallisten ja viranomaisten kanssa sekä riittävään vaikutusten arviointiin. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaavalla on vaikutusta. Kaupungin virallisilla kanavilla tiedotetaan kaavojen vireille tulosta, nähtävilläoloista sekä kaavojen voimaantuloista. Vuosittainen kaavoituskatsaus esittelee voimaan tulleet, vireillä olevat sekä lähiaikoina vireille tullevat asema- ja yleiskaavahankkeet. Vuosittain laadittavasta kaavoitusohjelmasta voi sen sijaan tutustua kaupungin kaavoituksen tavoiteltavaan seuraavan kolmen vuoden työohjelmaan.
Kaavaprosessin aikana ratkaistaan se, miten kaavan tavoite yhteensovitetaan alueella vallitseviin olosuhteisiin. Kaavaratkaisun pohjaksi voidaan tehdä selvityksiä alueen lähtökohdista riippuen. Kaavaprosessin kesto riippuu mm. kehitettävän alueen selvitystarpeesta ja laajuudesta sekä laadittavan kaavan laadusta (yleiskaava, asemakaava vai molemmat). Tyypillisesti kaavaprosessi kestää 1-5 vuotta.
Vuorovaikutus
Kaavoitusmenettelyyn liittyvä tiedotus järjestään AKL 62 §:n mukaisesti niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista.
Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun kaavaprosessin eri vaiheissa kaava-aineiston ollessa nähtävillä. Nähtävilläoloajan kestosta kerrotaan kuulutuksessa. Nähtävilläoloaikoina kaava-aineistosta voi jättää kirjallisesti palautetta sekä keskustella kaavan laatijan kanssa. Nähtävilläoloaikoina voidaan järjestää myös yleisötilaisuuksia. Jokaisessa vaiheessa saapuneeseen palautteeseen laaditaan vastineraportti, joka lähetetään tiedoksi palautteen jättäneille. Vastineissa kerrotaan, kuinka jätetty palaute on huomioitu kaavatyössä.
Kaavan vireilletulosta, nähtäville asettamisesta ja voimaantulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa tiedotuskanavissa, joita ovat kaupungin verkkosivut sekä Lauttakylä- ja Alueviesti-lehdet. Vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavoissa kuulutusta kaavan vireilletulosta ei kuitenkaan julkaista sanomalehdessä, vaan siitä lähetetään osallisille ilmoitus kirjeitse tai sähköisesti. Lisäksi suunnittelualueen maanomistajia tai haltijoita, sekä suunnittelualueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajia ja haltijoita tiedotetaan nähtäville asettamisesta kirjeitse tai sähköisesti. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa.
Kaava-aineisto ja siihen liittyvä materiaali löytyy nähtävilläoloaikoina Huittisten kaupungin teknisten palveluiden maankäytön vastuuyksikön tiloista (Risto Rytin katu 36, 32700 HUITTINEN) sekä kaupungin verkkosivuilta www.huittinen.fi/nahtavillaolevatkaavat. Nähtävilläoloaikojen jälkeen kaavamateriaali löytyy kaupungin verkkosivuilta www.huittinen.fi/vireillaolevatkaavat.
Periaatekaavio kaavaprosessista.
*Kaavaprosessi esitellään hankekohtaisesti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).
** Kaavan aloitus- ja luonnosvaihe toimivat kaavan valmisteluvaiheena. Valmisteluvaiheessa on monia toteutustapoja:
- Aloitusvaihe ja luonnosvaihe järjestetään erikseen omina vaiheina.
- Aloitusvaihe ja luonnosvaihe yhdistetään yhdeksi vaiheeksi, jolloin kaavan vireilletulon yhteydessä julkaistaan OAS:n lisäksi kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto.
- Ainoastaan aloitusvaihe järjestetään, jolloin luonnosta ei laadita ollenkaan vaan aloitusvaiheen jälkeen siirrytään suoraan ehdotusvaiheeseen.
Kaavaprosessin vaiheet
Aloite
Kaavoitus käynnistyy aina aloitteesta, joka voi olla lähtöisin kaupungilta, maanomistajalta tai maanomistajan edustamalta hankekehittäjältä. Kaavoitettavan alueen laajuus ja tarkoitus määrittelee sen, aletaanko alueelle laatimaan yleiskaavaa, asemakaavaa vai molempia. Kaupunginhallitus päättää, käynnistetäänkö kaavoitus esitetyn aloitteen perusteella.
Valmisteluvaihe
Valmisteluvaihe voidaan järjestää kahdella tapaa: joko aloitus- ja luonnosvaihe pidetään erikseen tai ne voidaan yhdistää yhdeksi vaiheeksi. Lähtökohtaisesti valinta riippuu kaavan merkittävyydestä. Se, miten kaavaprosessi etenee tietyssä kaavahankkeessa, esitetään kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) sekä kaavaselostuksessa.
Kaupunginhallitus päättää kaavojen laatimisen käynnistämisestä ja vireilletulosta ilmoittamisesta. Kaavan vireilletulo tarkoittaa sitä, että kaavan valmistelu aloitetaan.
Aloitusvaiheessa julkaistaan joko osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tai ilmoitus kaavan valmistelusta. OAS on suunnitelma, jossa esitellään suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:ssa esitellään kaavahanketta, mistä on kyse ja miten kaavoitus etenee, sekä vuorovaikutusta, mistä saa lisätietoa ja millainen aikataulu on. Ilmoitus kaavan valmistelusta sisältää samat tiedot tiivistetymmässä muodossa ja se julkaistaan, kun kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos. Tämä johtuu siitä, että vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavan muutoksissa OAS:ia ei laadita.
Luonnosvaiheessa julkaistaan kaavaluonnosaineisto. Nähtävilläolon aikana viranomaiset voivat jättää lausuntoja ja osalliset mielipiteitään kaavaluonnosaineistosta. Mikäli aloitus- ja luonnosvaihe pidetään yhtenä valmisteluvaiheena, OAS ja muu luonnosaineisto julkaistaan samaan aikaan.
Ehdotusvaihe
Ehdotusvaiheessa kaava-aineistoa tarkistetaan lähtökohtaisesti valmisteluvaiheessa jätetyn palautteen perusteella. Tarkistusten jälkeen ehdotusaineisto julkaistaan, jolloin nähtävilläoloaikana siitä voi jättää muistutuksia ja lausuntoja.
Hyväksymisvaihe
Kaavojen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto kaavan merkittävyydestä riippuen: kaupunginhallitus päättää asemakaavojen ja kaupunginvaltuusto yleiskaavojen hyväksymisestä.
Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan hyväksymispäätökseen liitetään aina valitusosoitus, jossa kerrotaan valitusajan kesto ja vaatimukset valituskirjelmän sisällölle. Hallinto-oikeudessa ei käsitellä myöhässä saapuneita valituksia eikä valitusajan jälkeen esitettyjä uusia valitusperusteita.
Voimaantulo
Kaavat tulevat voimaan, kun niiden hyväksymispäätöksestä on kuulutettu. Kuulutus julkaistaan, kun hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Päätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta. Mikäli kaavasta on valitettu tai jätetty oikaisukehotus, kaava voidaan määrätä tulevan voimaan niiltä osin, joihin valitukset tai oikaisukehotus eivät kohdistu.
Alueen rakentamista ohjaavan kaavan tultua voimaan, rakentamishankkeelle voidaan hakea rakentamislupaa. Kaavan lisäksi rakentamista ohjaavat voimassa oleva rakennusjärjestys ja lainsäädäntö. Rakentamisluvista vastaa rakennusvalvonta.
Rakentamislupaprosessin, tarkemman toteutussuunnittelun ja rakentamisen jälkeen alueella voidaan aloittaa kaavan mukainen toiminta.